Millaisesta talosta oikein on kysymys?
Jason Ilona-talojen nimi muodostuu sanoista ”Ikääntyville Laatua, Osallisuutta ja Neuvoja Asumiseen ja arkeen.” Ilona-talot ovat + 55-vuotiaille suunnattuja asumisoikeustaloja, joissa korostuu esteettömyyden lisäksi esteettiseesti kauniit tilat, yhteisöllisyys sekä asukastoiminnanohjaus.
Rakennuttamisen lisäksi Jaso huolehtii myös siitä, mitä talon seinien sisällä tarjotaan. Kaikkien Ilona-talojen toimintamalli noudattaa Jason kehittämää yhteisöllistä mallia, joka mahdollistaa sen, että asukkaat voivat halutessaan osallistua ja järjestää yhteistä toimintaa asukastoiminnanohjaajan avustuksella. Taloissa työskentelevä asukastoiminnanohjaaja siis koordinoi asukkaiden toivomaa ja ideoimaa toimintaa sekä antaa tarvittaessa henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa. Hoitohenkilökuntaa taloissa ei kuitenkaan ole eli Ilona-talot eivät ole palvelutaloja. Kuitenkin tarvittaessa esimerkiksi hoivapalveluita on mahdollista hankkia omaan kotiin ulkopuolisilta palveluntarjoajilta, joiden etsimisessä toiminnanohjaaja voi olla avuksi.
Ilona-talojen yhteistiloissa sijaitsevaa hyvinvointipalveluhuonetta varataan hyvinvointipalveluiden tuottajille, jotka voivat tarjota palveluitaan (esimerkiksi hierontaa, jalkahoitoja tai kampaamopalveluita) maksua vastaan talon asukkaille. Muita eri Ilona-taloissa olevia yhteistiloja ovat esimerkiksi kuntosali sekä yhteinen olohuone ja keittiö. Talojen yhteistiloista löytyy myös tilavat saunat ja asukkaiden käytössä olevat pyykinpesutilat. Osassa taloista löytyy myös esimerkiksi kerho- ja käsityöhuone.
Talojen yhteisöllisyys on mahdollisuus ei velvollisuus. Pakkoa osallistumiseen ei ole, kukin osallistuu juuri siihen toimintaan, mihin haluaa osallistua. Osallistumista voi olla esimerkiksi Ilona-talon kuntosalilla käyminen yhdessä muiden asukkaiden kanssa, päiväkahvihetkeen tai toiminnanohjaajan ohjaamaan toimintaan osallistuminen tai halutessaan asukas voi itsekin järjestää jotain yhteistä toimintaa. Toiminnoista asukkaita tiedotetaan info-kanavan avulla.
Mitä tarkoittaa asumisoikeus?
Ilona-talot ovat asumisoikeustaloja, mikä tarkoittaa, että asukas maksaa 15 % osuuden asunnon hankintahinnasta eli ostaa kyseisellä summalla asumisoikeuden Ilona-talon asuntoon. Tämän lisäksi asukas maksaa asumisestaan kuukausittaista käyttövastiketta, mikä sisältää myös asukastoiminnan. Käyttövastikemaksu on pienempi kuin vuokra vastaavan tasoisessa ja ikäisessä vuokra-asunnossa, mutta suurempi kuin omistusasunnon yhtiövastike.
Arviot maksuista: asumisoikeusmaksut asettuvat noin 20 000 € – 45 000 € hintahaarukkaan Ilona-talosta, asunnon koosta ja asuinkerroksesta riippuen. Käyttövastikkeet asettuvat puolestaan 11,50 € – 12,90 € / m2 / kk välille, sisältäen talossa tarjottavan asukastoiminnan. Kuukausittaisiin asumismenoihin voi hakea Kelan asumistukea.
Luopuessaan asunnosta asukas tekee luopumisilmoituksen. Irtisanomisaika asumisoikeusasunnossa on tavallisesti kolme kuukautta. Viimeistään kolmen kuukauden kuluessa asukas saa takaisin maksamansa asumisoikeusmaksun rakennuskustannusindeksillä tarkastettuna. Asukas saa siis maksamansa 15 % osuuden (asumisoikeusmaksun) kokonaisuudessaan takaisin, rakennuskustannusindeksimuutos voi lisätä asukkaalle takaisinmaksettavaa summaa. Asunnon vapauduttua, Jaso markkinoi sen seuraavalle asukkaalle.
Jos kiinnostuin asunnoista, mitä minun tulee tehdä?
1.9.2023 järjestysnumerot haetaan ARA:lta osoitteesta ARAn Järjestysnumerorekisteri (aso.fi)
ARAn järjestysnumerorekisteriin kirjaudutaan Suomi.fi -palvelun kautta käyttämällä pankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta.
Jos sinulla ei ole pankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta, voit hakea järjestysnumeron lähettämällä paperihakemuksen ARAan. Hakemuksen voit tulostaa itse, tai noutaa kunnan tai valtion palvelupisteestä. Laita hakemuksen liitteeksi kuitti järjestysnumeron maksusta. ARA käsittelee paperihakemukset saapumisjärjestyksessä. Ara > ARA 67 Asumisoikeusasunnon järjestysnumerohakemus
Järjestysnumeron hakeminen maksaa 9,20€
Samalla järjestysnumerolla on mahdollista hakea useampaan asumisoikeuskohteeseen tai taloon ympäri Suomen. Yksi ja sama järjestysnumero on kuitenkin mahdollista käyttää vain kerran. Samalla järjestysnumerolla ei siis voi tehdä useampaa eri asumisoikeussopimusta.
